Suklaamousse

Tämä suklaamousseohje on peräisin Food club -ohjelmasta. Food clubissa tälle oli tehty lisukkeeksi  glaseerattua viikunaa. Meillä tämä oli tarjolla lapsen synttäritarjoilupöydässä eikä laitettu nyt muuta lisuketta kuin mansikoita.

2 liivatelehteä
1,75dl maitoa
200 g tummaa taloussuklaata rouhittuna
3 dl kermaa

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma kovaksi vaahdoksi ja kiehauta maito, lisää maidon joukkoon liivakko. Kaada seos rouhitun suklaan joukkoon. Sekoita seos tasaiseksi ja anna jäähtyä noin 10-15 minuuttia. Lisää joukkoon kermavaahto. Laita mousse jääkaappiin kovettumaan noin kahdeksi tunniksi.

Kerro tästä reseptistä kavereille Facebookissa

Jamie Oliverin kefta-pita

Kaipasimme vaihtelua ruokalistaamme, joten päädyimme jälleen Jamie Does -kirjan pariin. Sieltä silmäämme pisti Kefta (lovely meatballs)-niminen ruoka ja päätimme kokeilla sitä. Lopputulos oli ekalla kerralla melko hyvä, mutta kun olemme tehneet tätä useamman kerran, tästä on tullut yksi lemppariruuistamme.

Mausteiden käyttöä ei pidä arastella lihapullien valmistamisessa ja suolaakin voisi ripauttaa hiukan enemmän kuin nyt laitoimme. Vinkiksi voisin sanoa, että lihapullista kannattaa tehdä pieniä. Jotenkin on kivempi haukata pitaleipää, jonka sisällä on pieniä palleroita vs. pari isoa.

Kefta:
500 g jauhelihaa
1 pieni silputtu punasipuli
1 tl kuminansiemeniä
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl jauhettua paprikaa
muutaman sentin pala tuoretta inkivääriä raastettuna
pieni puska tuoretta korianteria hienonnettuna
suolaa
mustapippuria

Laita ainekset isoon kulhoon ja mausta reippaasti suolalla ja pippurilla. Sekoita käsin. Tee taikinasta pieniä lihapullia ja laita ne lautasella jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi. Itse totesin, etten tykkää mausteen "palasista" ruuassani, joten laitoin korianterin ja paprikan jauheena, ja kuminan jauhoin morttelissa niin pieneksi kuin sain ja sitten siivilöin maustejauheen taikinaan.

Paista lihapullat pannussa oliiviöljyssä. Itse ruskistin lihapullat nopsaan ja laitoin ne sen jälkeen uuniin toviksi.

Lisukkeet:
1 suikaloitu punasipuli
2 kourallista kirsikkatomaatteja
1/2 sitruunan mehu
oliiviöljyä
4 pitaleipää
kreikkalaista jugurttia
harissa-kastiketta
salaatinlehtiä
rucolaa

Laita suikaloitu punasipuli ja puolitetut kirsikkatomaatit kulhoon. Laita päälle sitruunamehu ja reippaasti oliiviöljyä. Sekoita ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Lämmitä pitaleivät uunissa ohjeen mukaan.

Sekoita kreikkalainen jugurtti ja harissa-kastike keskenään. Tee pieni salaatti salaatinlehdistä ja rucolasta. Mausta salaatti öljyllä, etikalla jne.

Halkaise leivät, laita väliin kastiketta, salaattia ja lihapullia. Syö.


Kerro tästä reseptistä kavereille Facebookissa

Arvio: Thai palace, Vantaa

Meidän perheen vakkariruokapaikka on Tikkurilan Thai palace. Se on hyvä paikka käydä myös lapsen kanssa: asiakkaita ei ole tungokseksi asti eli pääsee rauhassa omaan nurkkaan, syöttötuoleja on ja ruoka tulee nopeasti. Olemme käyneet siellä sen verran usein, että listalta ovat löytyneet myös suosikit, joihin päädymme varsin usein. Mitään fiineintä tai edes maukkainta thaimaalaista keittiötä tämä ei edusta, mutta edellä mainituista syistä + hyvän sijainnin vuoksi olemme paikkaan tykästyneet.

Alkukeittona jaamme usein Tom yam kung -keiton, joka on ihan sellainen kuin sen pitääkin. Varmasti tämänkin saisi hienostuneempana versiosta jossain, mutta hyvin uppoaa näinkin.

Pääruokina jaamme usein numerot 21 ja 98 eli kanaa hapanimeläkastikkeessa ja paistettua nuudelia naudanlihalla. Mitäpäs noista sanoisi... hyviä ovat, emmehän muuten olisi niin monta kertaa syöneet. Ollaan kokeiltu aika monia muitakin ruokia tuolla mutta ollaan tykästytty näiden kolmen edellä mainitun ruuan kombinaatioon. Lapsikin syö tuota hapanimeläkanaa ja nuudeleita.

Palvelu: Nopeaa ja ihan ok ystävällistä.

Miljöö: Thaimaalainen. Ihan siisti, muttei fiini.

Hinta-laatu: Hyvä hinta-laatu-suhde.

Yleisarvio: Kun asutaan hyvien yhteyksien päässä, tykätään käydä. En lähtisi varta vasten esim. Helsingistä tänne syömään.

Kerro tästä arviosta kavereille Facebookissa

Arvio: Farang, Helsinki

Kävimme helmikuussa 2011 mieheni kanssa syömässä aasialaisessa Farang-ravintolassa. Pidämme kovasti etnisistä ruuista, ja oli hauska päästä kokeilmaan hiukan uudenlaista thaimaalaista ruokaa. Ja uudenlaista ja hauskaa ruoka olikin. Päädyimme ottamaan Nusa dua -maistelumenut (64e), jotka sisälsivät kahdeksan suolaista ruokaa (alkupalat ja pääruuat) ja pari jälkiruokaa. Pöytiin tuotiin "lunttilaput", joissa oli lueteltu menuun kuuluvat ruuat - tämä oli hyvä, koska lapusta oli hauska seurata, mitä lautasella sillä hetkellä on ja mitä on vielä luvassa. Toki tarjoilijat kertoivat ruokia tuodessaan, mitä siinä on, mutta ei voi muistaa. Jos ei tykkää korianterista, en suosittele tätä menua.

Annokset olivat pieniä, mutta koska niitä oli paljon, ruokailun jälkeen oli kylläinen.

- Vihersimpukka, punaista currya, korianteria, sitruunaruohoa, taimenenmätiä
Herkullinen pieni alkupala, joka lipaistiin simpukankuoresta

- Betel-lehteä, tempehiä, pähkinää, rapeaa riisiä, idätettyä soijapapua
Yhdessä edellisen alkupalan kanssa tarjottu hauska ja sievä makupala.

- Salaatti tuoreesta banaaninkukasta, katkarapuja, suolapossua, paahdettu seesami-tamarind dressing
Kipakka salaatti. Possua oli vähän sniidusti, mutta ihan jännä kokonaisuus. Ei kuitenkaan tämän menun helmi.

- Grillattua lammasta "kecap manis", mustariisietikka-inkivääri dressing, thai-aromaatteja
Tämä oli menun harmittavin ruoka. Liha ei meinannut irrota luusta ja pinta maistui mielestämme hiukan liian palaneelta. Parempionnisella lihalla tämäkin olisi ollut hyvä ruoka, mutta nyt kävi lihan suhteen huono tsägä.

- Morning glory, rapeaa "suola&pippuri" -tofua, vesikrassia, paksoita, rapeakuoriseksi paistettua silken tofua
Tämä oli menun yllättäjä. Hiukan mauttomalta kuulostava ruoka osoittautui todella herkulliseksi.

- Kampasimpukkaa kuoressaan, vihreää mangoa, vihreä "nahm jim" -dressing, paahdettua maapähkinää
Oikein maittava annos.

- Phaenang curry, haudutettua vasikanposkea, lime-lehteä, "mustard green" -pikkeliä
Todella mureaa lihaa, herkullista kastiketta. Pikkeli oli myös oikein herkkua.

- "Jimbaran": tuoretta mangoa, mangosorbettia, repeaa palmusokerimarenkia
Tämä tuli haukattua jotenkin huomaamatta. Ihan jees.

- "Keramas": balilaisella vaniljalla maustettua maitosuklaata, orgaanista kaakaopapua, neitsytkookosöljyä, balilaista merisuolaa
Jälkiruuista mieleenpainuvampi. Mukava kombo suklaaherkkuja.

Palvelu: Paikka oli aika täynnä, kuten ilmeisesti varsin usein. Palvelu oli silti ystävällistä. Minua hämäsi hiukan se, että meitä palveli muutaman tunnin kestäneen session aikana varmaan 4 eri tarjoilijaa. Eipä tuo haitannut, mutta tuolla ei syntynyt samanlaista henkilökohtaista suhdetta "omaan tarjoilijaan" kuin jossain muualla. Välillä ruuat tulivat hyvinkin nopeasti eli seuraava oli jo tyrkyllä, kun edellistä oli lopettelemassa, välillä joutui odottamaan melko pitkäänkin.

Miljöö: Aika pelkistetty, varmaan tarkoituksella. Sopi kyllä modernin aasialaiseen teemaan.

Hinta-laatu: Vähän kallis iltahan tuo oli, kun menun hintaan lisäsi juomat, mutta koska ruoka oli hyvää ja erilaista, emme käy valittamaan. Ja olihan ruoka "pientä piperrystä" eli ei se ihan itsestään synnykään.

Yleisarvio: Hauska kokemus. Ollaan iloisia, että tuli käytyä. Mikä ettei joskus uudelleenkin.

Brita-kakku

Mietin pitkään, millaisen kakun tekisin poikamme 2-vuotissynttäreille. Mieli olisi tehnyt kokeilla jotain tosi hienoa marsipaanikoristeltua kakkua, mutta koska en ole koskaan tehnyt sellaista, en arvannut lähteä sellaista juhliin kokeilemaan. Päädyin tekemään mielestäni ihan kivannäköisen ja maittavan brita-kakun. Tämä on yhdistelmä muutamasta ohjeesta. Pohjan perustana on ollut Pirkan Brita-torttu Romanovin tapaan ja täytteeseen ja ulkoasuun hain inspiraatiota Kinuskikissalta. Tuota Kinuskikissa-linkin kakkua tekisi mieleni kokeilla (uudelleen) joku kerta. Reseptin perässä avaudun tarkemmin aiheesta...

Tämä brita-kakku oli mielestäni onnistunut. On hyvä, jos kakku ehtii levätä kunnolla ennen tarjoilua - meilläkin se oli melkein parempaa seuraavana päivänä, mutta ideaalitilnteessa se lepäisi ehkä puolisen päivää. Tästä kakusta syö n. 10 henkeä.

Pohja:
150 g voita tai leivontamargariinia
1,5 dl sokeria
4 keltuaista
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa

Marenki:
4 valkuaista
2 dl sokeria

Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Lisää keltuaiset yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää jauhoseos ja maito vuorotellen taikinaan. Levitä taikina ohueksi kerrokseksi uunipellille voidellun leivinpaperin päälle.


Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen jatkaen vatkaamista, kunnes seos on jäykkää ja kiiltävää. Levitä marenkiseos taikinan päälle. Paista 175 asteessa 20 - 25 minuuttia, kunnes marengin pinta on vaaleanruskea.

Anna torttulevyn jäähtyä ja leikkaa se terävällä veitsellä puoliksi. Irrota paistopaperi. Itse tein duunin tähän asti juhlia edeltävänä päivänä. Pohja säilyi ihan hyvänä jääkaapissa leivinpaperilla peitettynä ja väljästi kelmutettuna.

Täyte:
2 dl vaniljacremeä
2 dl vispikermaa
200 g vaniljatuorejuustoa (Sunnuntai)
500 g mansikoita
3 persikkaa
4 Digestive-keksiä
kinuskikastiketta

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon vaniljatuorejuusto. Leikkaa mansikat siivuiksi ja kuori ja pilko persikat.

Aseta toinen pohjalevy tarjoilulautaselle. Levitä päälle tuorejuusto-kermavaahtoa ja persikkasiivuja. Ripottele päälle keksimuruja ja valuta kinuskikastiketta. Nosta päälle toinen levy ja toista sama täytteiden kanssa. Itse tosiaan laitoin ekaan väliin persikkaa ja päälle mansikoita.

Huom! Laita kinuskikastike päälle vasta vähän ennen tarjoilua.

Kokeilin tuota postauksen alussa mainittua marenkikakkua, mutta mokasin marengin varmaan siinä kohdassa, kun siihen piti lisätä keksimurut. Jotenkin se marenki vettyi siinä vaiheessa eikä sitten kohonnut vaan jäi muutaman millin levyksi. Hylkäsin nuo levyt ja tein tilalle nuo yllä mainitun ohjeen brita-levyt. Mutta itse asiassa se hylätty marenki osoittautui hyväksi sekin ja se tuli sitten napsittua pitkin viikkoa pieninä palasina. Vaan jos teet tuota Kinuskikissan marenkikakkua, muista voidella leivinpaperi ennen marengin levittämistä. Ja voisin jopa suositella kokeilemaan ihan perinteistä marenkia eli ei noita keksinmuruja sekaan.

Kerro tästä reseptistä kavereille Facebookissa

Arvio: Kolme seppää, Helsinki

Kävin ystävättäreni kanssa pari viikkoa sitten sunnuntailounaalla Helsingin keskustassa sijaitsevassa Kolme seppää -ravintolassa. Sunnuntai on ravintolapäivänä sikäli haastava, että iso osa ravintoloista on kiinni. Mutta Kolme seppää oli siis auki. Menimme ravintolaan heti kahden jälkeen, jolloin ravintola oli avautunut, ja saimme nauttia lounaamme varsin rauhallisessa ympäristössä. Koska paikalla oli vain pari muuta asiakasta, saimme tietysti kivat ikkunapaikat.

Kolmen sepän ruoka oli oikein maittavaa. Minä söin alkuruuaksi viikunalla maustetun vuohenjuustosalaatin (12,60 e), joka oli kaikin puolin herkullista. Ja mikäpäs siinä ollessa, kun aineet ovat hyviä. Mitään järisyttäviä tuntemuksia salaatti ei aiheuttanut.

Pääruuaksi söin Orrechiette-nimisen pastan (13,80 e), jossa oli tuoretta tomaattia, mozzarellaa, basilikaa ja paahdettua valkosipulia. Noista aineksista voisi koota mauttomankin pastan, mutta tuo oli yllättävän maukas.

Jälkkäriksi otimme molemmat Merenguen (7,80), joka on omenalla, piparkakuilla ja vaniljajäätelöllä täytetty uunijäätelö. Oli hyvää (ei tämäkään silti järisyttävää), ja annos oli iso.

Palvelu: Jouhevaa, ystävällistä ja hivenen muodollista.


Miljöö: Tyylikäs. Ei kovin huomiotaherättävä. Hyvällä paikalla. Tekisi mennä tuonne lauantai-iltana syömään tai töiden jälkeen lasilliselle ja salaatille.

Hinta-laatu: Ihan jees. Loppusumma nousi tietenkin aika isoksi ollakseen lounas, mut itsepä tilasimme kaikki kolme ruokaa ja vielä viinilasillisetkin. Kaikki ruoka oli hyvää - ei tajunnanräjäyttävää, mutta sellaista, että jäi hyvä fiilis.


Yleisarvio: Voisin tulla uudelleenkin viettämään iltaa hyvässä seurassa.

Kerro tästä arviosta kavereille Facebookissa

Bostonpulla

Tämän pullaherkun ohjeen nappasin Miia Seppälän ihanasta kirjasta Kaarnasydän ja sammalkranssi. Oli hyvää. Pullataikina ei ollut kovin makeaa, mutta täyte oli, joten täydensivät hyvin toisiaan. Sokeria ei kannata laittaa ainakaan enemmän kuin ohjeessa oli. Eikä karkkimurskaakaan kannata laittaa koko pussillista.

Pullataikina:
2,5 dl maitoa
25 g hiivaa
1 tl suolaa
1 dl sokeria
2 tl kardemummaa
6 - 7 dl vehnäjauhoja
100 g pehmeää voita

Minttu-marenkitäyte:
1 valkuainen
1 dl sokeria
1 ps minttukarkkirouhetta (esim. Marianne Crush)

Voiteluun kananmunaa.

Tee ensin pullataikina. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liota hiiva maidon joukkoon. Lisää suola, sokeri ja kardemumma ja sekoita 2/3 jauhoista taikinaan vähitellen, lisää pehmeä voi ja loput jauhoista. Vaivaa hyvin. Anna kohota hyvin peitettynä lämpimässä paikassa.

Valmista marenki. Vatkaa valkuainen ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Voitele vuoka. (käytin pientä irtopohjavuokaa, mutta taikina olisi riittänyt standardikokoisellekin)

Vaivaa pullataikinasta ilmakuplat pois ja kauli n. 15 cm korkea suorakaiteen muotoinen levy. Levitä sille marenki ja ripottele karkkirouhe päälle (ei mennyt koko pussillista).

Rullaa levy ja leikkaa n. 5 cm paksuja viipaleita. Asettele viipaleet vuokaan vierekkäin, jätä kohoamisvaraa. Itse jätin puolisen senttiä palojen väliin. Laitoin keskelle hiukan korkeammat palat kuin reunoille. Anna kohota. Voitele munalla. Paista 200 asteessa 20 - 30 min.

Kun pulla on jäähtynyt, laita päälle tomu- tai raesokeria.

Huom! panosta voitelemiseen, jotta lopputuloksesta tulee nätti.

Kerro tästä reseptistä kavereille Facebookissa

Salviamaustettua kalkkunaa ja muhennettua pinaattia

Kaivelimme pitkästä aikaa esiin Food clubin reseptit, ja koska mieli teki jotain suhteellisen terveellistä, päädyimme kokeilemaan kalkkunaa. Me menimme pöljinä ostamaan kalkkunafileitä eivätkä ne tietenkään pysyneet leikkausvaiheessa siistissä paketissa eli kannattaa ostaa kunnon kalkkunapökäle. Koska ruskistin kalkkunafileet molemmilta puolilta, kokonaisuus myös kypsyi varsin nopeasti, ja lopputulos jäi aavistuksen liian kuivaksi. Pinaattimuhennos oli hyvää, ja sitä voisi tehdä lisukkeeksi myös muiden ruokien oheen.

Ruokaan olisi kuulunut mangokuutioita, mutta ostamamme mango ei ollutkaan tarpeeksi kypsää.

Salviamaustettu kalkkuna:
600 g kalkkunan rintafilettä
tuoretta salviaa
suolaa
valkopipuria
1 kypsä mango
oliiviöljyä

Ruskista kalkkunan pinta pannulla. Mausta file suolalla ja pippurilla. Levitä pöydälle kelmua. Laita siihen päälle salvianlehtiä ja lirauta niiden päälle oliiviöljyä. Laita ruskistettu file kelmun päälle ja laita fileen pinnalle lisää salvianlehtiä. Rullaa kelmu tiiviisti kalkkunan ympärille (älä säästele kelmussa). Kiristä kelmunyytti päistä tiukalle ja sulje paketti vielä pienellä pätkällä kelmua.

Lämmitä iso kattilallinen vettä n. 80-asteiseksi. Laita kalkkunarulla hautumaan sinne n. 10 - 15 minuutiksi (älä pidä liian kauan). Jotta nyytti ei nouse pintaan, vaan on kokonaan veden alla, laita sen päälle paino - kattila tmv.

Leikkaa mango pieniksi kuutioiksi. Käytä kuutioita kuumalla pannulla oliiviöljyssä.

Pinaattimuhennos:
300 g pinaattia (me laitoimme 100 g ja oli liian vähän)
2 shalottisipulia
1/2 yksikyntistä valkosipulia
1 rkl vehnäjauhoja
2 dl kermaa
4 rkl voita
suolaa
pippuria
muskottipähkinää

Hienonna sipulit ja kuullota niitä voissa ihan reippaasti. Ryöppää pinaatti nopeasti kiehuvassa vedessä, josta nosta se suoraan kylmään veteen. Purista pinaatista pois kaikki ylimääräinen vesi ja leikkaa se pienemmiksi palasiksi (lehtiruodit poikki, jottei tule pitkiä luiruja suuhun). Lisää pilkottu pinaatti pannulle ja sekoita. Laita joukkoon vehnäjauho. Lisää kerma ja sekoita. Anna hautua. Mausta suolalla, pippurilla ja muskottipähkinällä.

Kerro tästä reseptistä kavereille Facebookissa

Suklaasoufflé ja marjasorbetti

Ihan jännä jälkkäri, joka on hyvä syödä varsin pian uunista ottamisen jälkeen. Meillä ei ollut sopivia souffleastioita, joten käytimme tarkoitukseen vanhoja kahvikuppeja. Suosittelen jatkossa pienempiä kippoja - tätä ei meinaan ihan hirveää määrää vedä edes tällainen herkkupeppu. Ohje on alun perin Food clubista. Tässä ohjeessa on hiukan pienemmät ainemäärät kuin alkuperäisessä. Meidän mitoilla tuli tavaraa melkein kolmeen kuppiin, mutta jos käyttää pienempiä astioita, riittänee neljäänkin.

Suklaasoufflé:
100 g tummaa suklaata
5 valkuaista
3 rkl sokeria
hasselpähkinärouhetta
voita

Voitele astiat voilla (mahdollisimman vähän voita) ja vuoraa sisus hasselpähkinärouheella. Sen on tarkoitus estää reunoihin tarttuminen.

Sulata suklaa vesihauteessa.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri vaahdoksi. Nostele suklaan joukkoon valkuaisvaahtoa kolmessa erässä. Sekoita varovasti. Laita massa vuoksiin. Paista 175 asteessa 10 - 15 minuuttia.

Marjasorbetti:
200 g pakastemarjoja (vadelma, mansikka, herukka...)
1 dl sokeria
1 dl vettä

Kiehauta vesi ja sokeri. Laita jäiset marjat tehosekoittimeen. Liruta kuumaa sokerilientä jäisten vadelmien joukkoon. Aja tasaiseksi. Lisää lientä niin, että massa muuttuu tasaiseksi. Laita kulhoon ja pakasta n. 15 minuuttia. Tarjoa soufflén kanssa.

Kerro tästä reseptistä kavereille Facebookissa